keskiviikko 8. lokakuuta 2014

HOTin tokopäivän antia

Me käytiin Tipin kanssa HOT:n (Hollolan tokotiimi) tokopäivässä toteamassa, että puutteita ja treenattavaa löytyy. Paljon! Mutta kouluttajien sanoin mulla on tosi kivanoloinen, reipas ja sähäkkä koira, jolla erinomainen tehtäviin keskittyminen ja häiriönsietokyky. Se, että Piipa ei ottanut minkäänlaista häiriötä viereisten kenttien tapahtumista on kuulemma todella harvinaista sheltille! Mä olen kyllä sitä mieltä, että kouluttaja ei vaan ole nähnyt tarpeeksi shelttejä :)

Sain houkuteltua kaverini mukaan, joten Tanjan ja Reino-bernhardilaisen kanssa suunnattiin Orimattilaan toko-oppiin. Kouluttajina toimivat Oili Huotari, Marko Vuorenmaa ja Laura Valkonen. Maneesissa pyöri kolme kehää samaan aikaan ja jokaisen kouluttajan luona oli 20 minuuttia aikaa treenata haluamiaan juttuja. Tässä itselleni muistiin pääpointteja Tipin kanssa läpikäydyistä jutuista.

Oilin kehä:
-treenattiin ruutua.
-Tipi ei hahmota oikeaa paikkaa ruudussa ilman kosketusalustaa.
-Jatketaan seuraavin ohjein: Koira halutun matkan päässä perusasennossa. Avustaja käy näyttämässä ruudun takareunan (näyttöruutu). Lähetys ruutuun ja kun oikeassa paikassa niin "vau" tai joku muu kehusana ja palkkaamaan. Jos menee ensin väärään kohtaan, mutta korjaa oikeaan, niin vain kehut ja uusi yritys (alkuun voi kuitenkin palkata myös "mutkan kautta" menoista, kun ei vielä osaa).
-vastapainoksi paljon myös motivaatioruutuja. Eli palkka tai alusta valmiina ruudussa -koira kentälle ja kun bongaa ruudun, niin saa mennä sinne, isot kehut!!
-Ei saa pelästyä jos/kun vauhti hidastuu! Kun koira ajattelee, se ei voi mennä sata lasissa. Jos se menee sata lasissa, se ei ajattele! Kun paikka tulee varmaksi, itsevarmuus kasvaa ja vauhti palaa!
-lähtöhaukahdukseen pitää puuttua! Nami maahan koiran eteen - vapautus namille ja siitä ruutuun (nami suussa ei pysty haukkumaan).

-Juteltiin muutenkin tuosta Tipin liikkeitten välissä haukkumisesta. Oili oli sitä mieltä, että se on silkkaa komennushaukkua, johon mun pitää puuttua tiukemmin. Eli kun haukkuu, kielto ja käsketään kauemmaksi ja siellä maahan (ei kuitenkaan maahan -käskyllä, vaan "käy" tai joku vastaava). Pidetään herki paikallaan ja sitten vapautus ja hommat jatkuu.
Kokeiltiin ja toimi tosi hyvin :)
-Oili lisäsi vielä, että haukkumisen kieltäminen ei laske koiran motivaatiota, vaan juuri päinvastoin. Kun turha haukku jää pois, niin keskittyminen lisääntyy entisestään! Uskon tähän, koska aikaisemmin olen puuttunut haukkumiseen lopettamalla kaiken tekemisen ja kääntämällä selän. Sekin on toiminut suht hyvin ja mitä vähemmälle haukkuminen on jäänyt, sitä keskittyneempi Tipistä on tullut!

Markon kehä:
-Seuraaminen
-Perusasennon paikkaa pitää vahvistaa paljon (nyt on välillä edempänä, taaempana, tiiviimpi, väljempi)  ja itse seuraamisessa saisi olla enemmän intensiteettiä
-Nami vasempaan käteen ja käsi ihan kiinni jalkaan, siihen kohtaan mihin koira halutaan ja kutsutaan koira sivulle kaikista mahdollisista suunnista.
-Askel-seis-askel-seis, tätäkin paljon!
-Luopumista eli koira perusasentoon, namikäsi pään vasemmalle puolelle ja koiran pitää ottaa kontakti ohjaajaan (tää oli tosi vaikeeta Tipille!)
-Koira eteen, namikäsi jalkaan kiinni ja lähdetään peruutetaan niin, että koira yrittää koko ajan tulla perusasentoon. Kun yrittää oikein tosissaan, niin päästetään sivulle ja lähdetään seurauttamaan. Alkuun vain pari askelta ja palkka. Käsi häivytetään mahdollisimman pian!

-Vähän ehdittiin myös ottaa noutoa tai sitä loppua kun Tipi luovutuksessa pureksii.
-Koira perusasentoon, kapula suuhun ja namikäsi koiran naaman eteen (koira siis tuijottaa namia). Kun ei pureksi yhtään, kehu, vapautussana ja nami heitetään koiran taakse. Seuraavaksi aletaan koskea kapulaan ja koiran pitää edelleen pitää kiinni pureksimatta ja jälleen nami heitto lopuksi.
-Näin palkka tulee pitämisestä, ei luovuttamisesta
-Noutoharjoituksen Tipi teki Markon kanssa, jotta mä näin miten harjoitus tehdään. Pipa toimi ihan uskomattoman hienosti vieraankin ohjaajan kanssa. Vieras paikka, vieras ohjaaja ja niin vaan neiti sininen pystyy omaksumaan ja oppimaan uutta (jopa tuo kapulaan koskeminen onnistui pureksimatta lopulta). Marko tuumasi Tipille, harjoituksen jälkeen, että "oletpa sinä pätevä!" ja niin se kyllä oli, semmoinen kultamuru!!

Lauran kehä:
-Ensin vähän hyppyä, jossa ei nyt saatu ongelmaa esiin kertaakaan (normisti siis kääntyy heti esteen takana, jolloin käytännössä joutuu hyppäämään takaisin ilman vauhtia). Nyt kääntyi joka kerran vasta kauempana. Laura oli sitä mieltä, että koska Tipillä on niin hyvä ponnistusvoima ja liike on vain avoimessa, niin tähän ei kannata kauheasti panostaa. Riittää kunhan koira pääsee hyppäämään takaisin.
-Kaukoja
-Koska Tipillä on vahva takapäänkäyttö, olin ajatellut ottaa seiso-istu-seiso vaihdot etujalat paikallaan. Mutta koska maahan-istu vaihdot tehdään takapää paikallaan, niin Laura sanoi, että tuollainen sekatekniikka tiputtaa helposti pisteitä eli ruvetaan sittenkin treenaamaan takapää paikallaan.
-Itseä ja koiraa helpottamaan voi avuksi ottaa pienen alustan tai minkä tahansa paikan missä kaksi erilaista materiaalia vierekkäin (esim. asfaltin ja ruohon raja) tai vaikka puomin alastulokontaktin. Koiran helpompi ymmärtää mitä siltä halutaan ja ohjaaja näkee heti jos jalat liikkuu pois alustalta.
-Alkuun voi sallia pienen teputuksen (tasapainon hakeminen), kunhan jalat ei liiku eteenpäin.
-Toistoja, toistoja, toistoja paljon!

Pitkät sepustukset, joita muut ei ymmärrä eikä varmaan edes kiinnosta, mutta nää on mulle itselleni talteen. Asiat unohtuu niin hurjan äkkiä joten parempi pistää jonnekin talteen ja täältä ne ei ainakaan huku :D Jotain varmaan silti unohtui jo nyt...ainakin musta tuntuu, että tuohon seuraamiseen olisi saatu vielä jotain vinkkiä? Ääh, pitänee hommata muistiinpanovälineet treenireppuun, että kulkevat aina mukana!!!

Hurjan kiva ja antoisa päivä joka tapauksessa! Toki tylsää huomata, että meillä on ihan perusteissakin (esim. nuo perusasennot) puutteita, mutta ollaan nyt muutamat iltaruuat treenattu näitä juttuja ja uskon, että saadaan asiat vielä korjattua! Tänään käytiin ottamassa jälleen yhdet sadetreenit Mikaelan ja poikien kanssa. Uusia ideoita tuli näissäkin treeneissä, mutta niistä joku toinen kerta, kun muutenkin jo ihan liian pitkä postaus :D

Loppuun kuva Tipistä kesältä nauttimassa venematkasta Pirttisaareen

 
Believe in your dreams and they may come true;
believe in yourself and they will.
-Tuntematon-



lauantai 4. lokakuuta 2014

Handlerikurssi, tokoilua ja doboilua

Viime viikonloppuna alkoi Päivi Eerolan handlerikurssi. Sunnuntai aamusta suunnattiin siis Tipin kanssa Espooseen, jonne meitä kokoontui pieni shelttiporukka treenailemaan näyttelyn saloja. Tipillä ei varsinaisesti ole mitään ongelmaa näyttelyjuttujen kanssa, mutta kun tuli mahdollisuus päästä tuollaisen shelttigurun oppiin, niin tokihan oltiin innolla mukana! Ihan alkuun Päivi totesi, että näyttelyhihnat voitte sitten unohtaa, niitä käytetään tällä kurssilla vain pakottavasta syystä (esim. jos koira ilman sitä tippuisi pöydältä). Tarkoitus on saada koirat ottamaan kontaktia ja esiintymään omasta halustaan ja iloisesti, ei hihnalla ohjaten/pakottaen. Hauskaa, että kurssi ei ollutkaan semmoinen perinteinen näyttelykurssi, vaan asioita lähdettiin treenimään vähän hauskemmalla tavalla! Ekan kerran jutut oli aika helppoja Tipille: asennon treenausta kosketusalustalla ja pöydällä pyörimistä. Lisäksi Piipa treenasi namista luopumista, kun se on vähän sellainen pöydän reunalla roikkuja kurkotellessaan namien perään. Tosi nopsaan Tipi hoksasi idean ja jo muutaman toiston jälkeen paikka oli siirtynyt pöydän keskellä ja Päivin sanoin: "nyt se seisoo aivan täydellisessä asennossa ja kaupan päälle vielä heiluttaa häntää!" :) Nyt sitten vaan aletaan kasvattaa kestoa. Oli tosi hauskaa ja innolla odotetaan jo seuraavaa kurssikertaa! Sainpa luvan ottaa Saninkin mukaan lopuille kurssikerroille, Tipin lisäksi siis. Josko Sanin saisi vielä innostumaan näyttelyistä? Jos ei, niin varmasti meillä tulee silti olemaan kivaa harjoitellessa :) Kiitos vielä Marjalle kun kysyit meitä mukaan sekä Reetalle ja Tillille matkaseurasta!

Täysin aiheeseen liittymätön kuva, kun sininen yrittää maastoutua metsälenkillä ;)

Tokoiltu ollaan vähäisesti, mutta onnistuneesti. Eli laatu on korvannut määrän. Sain lopultakin Sanin mokaamaan liikkeestä istumisen myös treenitilanteessa. Tää on ihan huippujuttu, koska tähän mennessä tätä ongelmaa on ilmennyt vain koetilanteessa. Nyt kun tiedän miten ja missä tilanteessa ongelman saa esille treeneissä, niin sitä on lopultakin mahdollista alkaa työstämään kuntoon. Miten onnelliseksi sitä voikaan tulla virheestä :D

Tipin kanssa piilopaikkista. Pari harjoitusta kylläkin vaan, mutta onnistuneesti! Puolen minuutin rajapyykki saavutettu! Hieno Tipi!! :) Paikallaanolo on kyllä edelleen mulle se tylsistä tylsin liike treenata. Että jos joku haluaa ottaa tästä projektin, niin pientä sinistä saapi lainaan? Anyone? No one? No ei sitten :D  Päästään Tipin kanssa muuten ihan huippu-oppiin, kun ollaan menossa Hollolan tokotiimin järjestämään tokopäivään. Odotan ihan hirmuisen innolla!

Tänään käytiin doboilemassa ESS:n järjestämällä ja Mari Mäkelän vetämällä dobo-kurssilla Espoossa. Alun perin ilmosin Tipin mukaan ja Sanin oli tarkoitus lähteä tuonne tokopäivään, mutta päätin viime hetkellä muuttaa osat toisin päin. Sanin ongelmat tokossa on sen verran hankalat määrittää, että haluan ottaa sille jostain yksärin ja keskustella ajan kanssa meidän ongelmista. Joten koska Pipa pääseekin tokoilemaan, niin Sani pääsi vuorostaan doboilemaan. Pallolla jumppailut on Sanille tuttuja juttuja, joten suurin haaste oli saada neiti tekemään vain sitä pyydettyä tehtävää, eikä kymmentä muuta sen lisäksi ;) Mutta neiti nautti ja se on pääasia! Dobossahan sekä koira, että ohjaaja jumppaa ja huomasi kyllä miten tehokkaasta treenistä on kyse. Muutama hetki pallon tai tasapainotyynyn päällä ja johon tuntui, ainakin mulla! Selvästi pitäisi itsekin vähän treenailla, eikä vaan koiria jumpata :) Vaikka olen lajiin tutustunut jo aikaisemmin yhden kurssin verran, niin oli tosi kiva päästä muistuttelemaan mitä kaikkia harjoituksia sitä olikaan. Kiva kurssi, josta kiitokset vetäjälle, kurssikavereille ja ESS:lle!!

Hönöset pönöttää pölkyllä!
Kuva Heidi Laine.
"Sommittelu" minä :D