Hei hei vuosi 2013

Se ois viittä vaille vuosi 2014, joten ehkä vuoden viimeinen blogi päivitys on paikallaan :) Joulu meni ja ihanat kolmen päivän jouluvapaat, me nautittiin kyllä ihan joka hetkestä :) Sää ei ollut kovin jouluinen, mutta kummasti sitä ihminen sopeutuu. Tassujen pesu joka lenkin jälkeen alkaa mennä jo ihan rutiinilla.. Ja juuri jokunen päivä sitten juteltiin, ettei tämä lumettomuus mitään haittaa, kun ei vaan sataisi! Tai jos sataa, niin sataisi sitten vaan tihutellen :) Ja nyt onkin ollut ihania kuivia ilmoja jo parin päivän ajan :)

Meidän joulun pyhien lenkkipoppoon
Kuva Eija Tienhaara

Vuoden lopussa on aina tapana tehdä katsaus menneeseen vuoteen...Mitä meidän vuosi 2013 sitten sisälsi? No ennen kaikkea paljon iki-muistoisia hetkiä ja retkiä. Iloa ja onnea. Ihania, ihania Ystäviä. Onnistumisia ja itsensä ylittämistä. Pikkuisen menestystäkin. Vähän myös pettymyksiä, mutta ei mitään maailmaa musertavaa, onneksi!

Meillä vuosi 2013 alkoi tosi jännittävissä merkeissä, kun Tipi pääsi tammikuussa treffaamaan komeaa trikki herraa ja haaveissa ja toiveissa oli pennuntuoksuinen kevät. Pariskunta ei kuitenkaan jäänyt nalkkiin ja todennäköisyydet onnistumiseen oli pienet, toiveet kyllä sitäkin isommat. Valitettavasti onni ei ollut meidän puolella, Tipi jäi tyhjäksi ja pentuhaaveet oli unohdettava... Pettymys oli suuri, mutta olin silloin ja olen yhä edelleen sitä mieltä, että kaikelle on varmasti tarkoituksensa!

Kyllä tällaisia olisi yksi pentukopallinen pitänyt saada ;)
Kuva: Tiina Ahonen

 

Maaliskuussa Tipi korkkasi toko-uransa nakkimölli luokassa I-tuloksella 184p ja 2.sija. Elokuussa pienen yllytyksen seurauksena korkattiin myös meidän virallinen toko-ura Hesan piirimestaruus joukkueessa II-tuloksella ja 154 pisteellä. Paikallaanoloa ei saatu kokeeseen mennessä kuntoon, joten jätettiin se tekemättä. Paikkiksen kuntoon saaminen onkin meidän ensi vuoden tavoite numero 1. Oli ihanaa kuitenkin huomata, että sininen toimii koetilanteessa ihan niin kuin treeneissäkin!! Innolla odotan tulevan vuoden tokokoitoksia!!

Kuva: Kirsi Tuominen

Sanin kanssa tokoiltiin tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen. Sekä kisattiin 5 kokeen verran, joka sekin on enemmän kuin minään aikaisempana vuonna..Jep, näin ahkera kisaaja mä oon ;)  Ahkeran treenailun seurauksena tokoiltiin syyskuussa meidän eka VOI 1 tulos. Voi pojat, miten mahtava päivä se oli!! Ihana palkinto isosta työstä ja panostuksesta! Parasta Sanin toko vuodessa oli kuitenkin todeta miten mahtava moottori ja tekemisenhalu pikku ketulla on :) Koe olosuhteet on olleet kaikkea paahtavasta 30 asteen helteestä kaatosateeseen ja silti Sanin into ei ole kertaakaan laskenut!! Jotain olen siis ainakin koulutuksessa ja motivoinnin rakentamisessa osannut tehdä oikein :)

Kuva Sanna Parviainen


Aksailun suhteen tää vuosi oli vähän kummallinen.. Mulla ei ole varmaan ikinä ennen ollut aksa-into näin vähissä :( Meidän treenimäärät on olleet tosi vähäisiä, kertaakaan ei esim. käyty omatoimi treenaamassa tänä vuonna. Kisojakin meille kertyi vain kourallinen. Hesan piirimestiksissä oltiin mukana ESSn joukkueessa, joka voitti piirimestaruus hopeaa. Ja siihen jääkin meidän tän vuoden kisasaavutukset, vaikka muutamia ratoja olikin joissa onnistuminen jäi tosi pienestä kiinni. Treenit on kuitenkin lähes poikkeuksetta olleet todellisia fiiliksen kohottajia ja hyvällä mielellä ja hymyssä suin on saanut kotiin ajella :) Viime aikoina olen huomannut aksa-innostuksen taas kohoavan :) Ehkä tää oli meille tällainen välivuosi...

Näytelmissä käytiin edellis vuoden tapaan tosi vähän. Pari kertaa kotimaan kehissä ja Liettuan reissu. Liettuan reissu kyllä ylitti kaikki odotukset Tipin ollessa kumpanakin päivänä PN2 ja saaden kaksi Liettuan SERTiä. Kai meidän täytyy jossain vaiheessa reissata kokeilemaan josko se kolmaskin serti irtoaisi :)

 

Saana on saanut viettää jälleen yhden vuoden terveenä, ainoastaan neidin kuulo on hieman huonontunut, mutta muuten ei ole vielä vanhuuden vaivoja tullut :) Neidin 13-vuotis synttäreitähän juhlitaan siis maaliskuussa. Toivon niin kovasti, että saisin kirjoittaa tämän saman päivityksen myös ensi vuoden lopussa!! Saana lenkkeilee edelleen samat lenkit kuin muukin lauma, mikä on myös ihana asia :)

 

Saana ajoitti karvanlähdön jälleen kivasti talveen, joten me myytiin meijän Hurtta pois ja ostettiin tilalle Pomppa. Ja en voisi olla tyytyväisempi.

Poseerausta

Ehkä tänäkin talvena tulee vielä Pomppa kelejä ;)

 

Ensi vuodelle meillä on jo suunnitteilla kaikkea kivaa. Tipin kanssa päästään edelleen jatkamaan Jennan agilitykoulutuksissa, mikä on ihan supersuper-mahtavaa, odotan niin innolla!! Tipin olen myös ilmoittanut ensi sunnuntaina alkavalle tokokurssille, jonka aikana toivoisin meidän saavan ainakin paikallaanoloa eteenpäin! Niin kiva mennä :) Sanille olisi pari tokokoe paikkaa vetämässä ja huhtikuussa osallistutaan Gerald O'Shea handlauskurssille jonkun typsyistä kanssa (en ole vielä päättänyt kenen kanssa). Ja eiköhän me muutakin kivaa keksitä ;)

 

 

Kiitokset kaikille ystäville tästä vuodesta, ensi vuonna jatketaan lenkkien ja muun kivan merkeissä :)

 

Ihanaa ja onnekasta Uutta Vuotta kaikille!!

 

Iloista Joulua :)

 

Aatto-aamu aloitettu perinteisesti metsälenkillä ystävien kanssa, koirien mielestä varmasti se ihan paras lahja :) Nyt mekin rauhoitutaan Joulun viettoon.

 

Ihanaa Joulua kaikille meidän blogin lukijoille :)

Aksaillen

"Autuaita ovat he, jotka osaavat nauraa itselleen,

koska heiltä ei tule hupia puuttumaan" :D

-Aino Suhola-

Perjantaina oltiin (kolmen viikon tauon jälkeen) pitkästä aikaa ohjatuissa agitreeneissä. Rata oli oikeen viimisen päälle vauhtirata. Jo rataantutustumisessa tiesin, että ei tule olemaan mikään pala kakkua meille;) Tiesin myös, että meillä tulee olemaan niiiiin hauskaa! Luukutusradat on vaan ihan parhautta :D Ei me nyt ihan surkeita oltu, vaikkei varsinaisesti loistettukaan, ja saatiin ainakin juosta:) Mä tipuin aina suorilla putkilla kyydistä ja Piipan mielestä poispäinkäännös kepeiltä putkeen oli ihan älytön ohjaus :D Kai siellä ihan sujuviakin pätkiä oli, kun kouluttaja totesi, että ollaan me kehitytty sitten viime näkemän. Meno ei kuulemma ole enää niin hulvatonta kuin joskus. Ihanan positiivista ja kannustavaa!! Ehkä meidän radoilla vallitseva kaaos alkaa muuttua hallituksi kaaokseksi ;) Kiitokset Suvi-kouluttajalle ihanasta radasta ja kivasta treenistä!!
Näissä tunnelmissa oli hyvä jäädä odottamaan sunnuntain kisoja!

Pieni partiolainen valmiina tulevaan koitokseen!
kuva Eija Tienhaara

Sunnuntai aamusta sitten Marilla ja Mila kurvaili meille ja päästiin matkaan kohti Ojankoa ja vuoden vikoja kisakoitoksia :) Suurin odotuksin tietysti..no ei vais ;) Viime aikojen treenimääriin nähden en odottanut yhtään mitään!! Mutta agility on aina hauskaa, meni hyvin tai huonosti:) Meillä oli kaksi agirataa ja tuomarina Anne Viitanen. Eka radalla Piipa varastaa lähdön(hemmetti!). Hyppää(tippuu?) keinun puolivälissä kiitos mun kökkerö-valssin siinä ennen ja huonon lähetyskulman, luulisin? Parille muullekin sama virhe samassa kohtaa..Kepeillä huitaisu, jota koira ei lue=kielto. Ja keppien jälkeen taas yksi onneton valssi, joka vie Tipin väärälle esteelle ja hyl ansaittu. Loppurata puhtaasti. Kokonaisuutena kuitenkin ihan sujuvaa menoa, vaikka virheiden luettelu saakin sen kuulostamaan kaikelta muulta ;)

Jalat aina tukevasti maanpinnalla! Eiku... ;)
Kuva Eija Tienhaara

Toka radalla liian aikainen poistuminen keinulta ja renkaasta sivusta läpi (jälleen kerran), mutta muuten puhdasta menoa (Mä unohdun kyllä väärälle puolelle yhdessä pätkässä ja Tipi pyörii yhdellä putkella, mutta niitä ei lasketa kun ei tullut virhettä). Ja ah, niin hyvä mieli, kun homma pysyi noin hyvin kasassa! Tällä radalla en myöskään varmistele ollenkaan niin paljon kuin tuolla ekalla :) Hyvä minä!!

Kaipa nää videot kehtaa julkaista :)

Ojanko 2.12.2013

Taitava pieni sininen!
Kuva Eija Tienhaara

Miljoonat kiitokset jälleen Marillalle ja Milalle matka- ja kisaseurasta! Ja olipa ihanaa nähdä myös Mikaelaa ja poikia! Kisailua ihan parhaassa seurassa siis jälleen kerran, kiitos tytöt :) Otetaan pian uusiksi!!

Koska mennään taas?
kuva Eija Tienhaara

Jyväskylä KV

Jyväskylän näyttelystä selvitty ja toivutti (10 tunnin yö-unet siihen tosin vaadittiin ;)) Kiva ja rattoisa reissu ja seura ihan loistavaa, mutta silti ei ihan heti tee mieli lähteä millekään pidemmälle reissulle..Tuntuu niin turhalle käyttää monta tuntia päivästä vaan autossa istumiseen...

Leenan ja Lucy-bortsun kanssa siis starttattiin sunnuntai aamusta matkaan ja näyttelypaikalla oltiin nuorten luokan urosten aikaan. Tässä vaiheessa oli jo selvinnyt, että tuomari on varsin tiukka ja erityisesti koosta, 40-senttisiä uroksia oli rankaistu koostaan jopa hyl:n verran. Hups, olin kyllä varautunut huonoon tulokseen, mutta en sentäs ajatellut, että hyl mentäisiin hakemaan!! :O Saana kun ei ole EH:ta huonompaa saanut sitten vuoden 2005, niin tuppaa välillä unohtumaan, että onhan tuo sen koko periaatteessa ihan isomman mittakaavan virhe näyttelymaailmassa...No eipä se hyl muuta rumenna kuin koiranetin tilastoja! Koira on ihan yhtä kaunis, hieno ja upea kuin ennenkin, joten mitäpä moista murehtimaan! Näyttelytulokset nyt on ehkä maailman pienin ja turhin asia, josta kannattaa huonoa mieltä saada, joten hyvällä, positiivisella mielillä jäätiin siis odottelemaan omaa vuoroa :)

Kehäkuvia ei ole, joten kuva parin kuukauden takaa :)
Kuva Eija Tienhaara

Tuomarina toimi kasvattajatuomari Anna Albrigo Italiasta. Oikein ystävällinen ja herttainen täti, joka käsitteli koiria tosi kauniisti :) Saanan korvat oli taas ihan vallattomat..Ennen olen saanut ne kehän ajan pysymään edes joten kuten alhaalla, nyt en senkään vertaa ;) Muuten kaikki meni hyvin ja Saana esiintyi kuin suurikin näyttelytähti! Neidin kanssa on ilo olla kehässä :) Tuomari hymyily koko ajan tutkiessaan Saanaa pöydällä. Ja liikkeiden aikana. Ja vielä sanellessaan arvosteluakin :) Tässä vaiheessa olin jo aika varma, että ei me kyllä hyllyä saada, ei sillä hymyilyn määrällä ;) Mutta silti olin melkoisen äimistynyt, kun tajusin, että tulos oli EH, ohhoh :D Ei ollenkaan huonosti isolla koolla ja niillä terhakkaasti pystyillä korvilla!! Saana se osaa edelleen hurmata tuomareita :) Arvostelu oli seuraavanlainen:

"13-vuotias (samoin kyllä almost). Hieno, feminiininen narttu, vaikkakin isokokoinen. Hieman pitkä runko. Feminiininen pää. Valitettavasti melko pystyt korvat. Hyvät silmät ja suloinen ilme. Oikeanlainen ylälinja. Hieman lyhyt olkavarsi. Hyvät kulmaukset takana. Edelleen hyvä liikkuja"

Ilme on kyllä suloinen, ei voi kieltää :)
Kuva Eija Tienhaara

Että semmoinen reissu :) Kiitokset vielä kivalle reissuseuralle!! Siinä oli tän vuoden näytelmät ja ensi vuonna sitten uudet koitokset :) Huomenna ois vapaapäivä ja kaverilenkki, kampaaja ja toinen kaverilenkki tiedossa, jeejee :)

Vähän erilaista noutotreeniä...

Sani olisi varasijalla tokokokeeseen viikon päähän ja me ei olla tokoiltu yhtään... Tosin varasijalta 5 ei kyllä taatusti pääse kisaamaan, joten no hätä ;) Temppuiltu ollaan kuitenkin. Temput oli tuttuja ja nouto samoin, mutta näiden kahden yhdistäminen oli se haaste...Ei oo helppoa tehdä kahta asiaa samaan aikaan, koirienkaan, joten pikku sheltit ovat aivojumppailleet oikein urakalla :) Tähän pisteeseen päästiin kolmen illan treenailuilla :)

noutotemppuja

Huomenna olisi vuorossa vuoden kolmannet ja vikat näytelmät eli Jyväskylään suunnataan. Pitkään pohdin ilmoitanko Sanin vai Tipin? Vaiko molemmat? Lopulta päädyin ilmoittamaan Saanan :D Mennään viettämään laatu-aikaa ilman "pikkusiskoja";) Huhut tiesi kertoa, että tuomari tykkäisi pienistä ja Saanan korvat nyt on ihan mahdottomat, joten kummoisia tuloksia tuskin on luvassa...Mutta se ei meitä haittaa :) Tää on Saanan päivä, oli tulokset mitä vaan!! Kaverin kanssa mennään ja toivotaan kovasti, että säätiedotukset myrskyvaroituksineen ei pitäisi paikkaansa!! Nyt nukkumaan, että jaksaa kukkua kukonlaulun aikaan. Hyvät yöt!

Treeniä ja kuvia :)

Huoh millainen viikko tää on ollut...Torstaina töiden jälkeen kokoustamaan. Perjantaina töiden jälkeen aksatreenit. Tänään töiden jälkeen agikisoissa töissä. Ja ensi viikolla 6 päivän työviikko...Onneksi huomenna on vapaa!! :)

"Pienestä" väsymyksestä johtuen perjantain aksatreenit ei houkutelleet niin yhtään, mutta lähdin kuitenkin! Hyvä niin, oli kivaa! :) Tehtiin pieniä pätkiä, helppoja juttuja ja mikä hauskinta: päästiin luukuttamaan :D

Tipi oli ihan hassu! Muutaman kerran tuli kielto putkelta, kun ei vaan irronnut. Mutta vähintään yhtä monta kertaa sinkosi niihin samoihin putkiin 3-4 metrin päästä, kun oikeasti tarkoitus olisi ollut suorittaa lähempänä ollut hyppy...Niin, että onko se meidän ongelma nyt sitten liika irtoaminen vai irtoamattomuus? Kouluttajakin oli ymmällään ;)

Mustat ympyrät-pätkässä piti käyttää takaaleikkauksia ja fiilis oli kuin olisin palannut ajassa taaksepäin...Sanin kisauralla mun ehdottomasti eniten käyttämä ohjaus oli juurikin takaaleikkaus ja kyllä vaan se onnistuu multa vieläkin, vaikka eri koirallakin, hih :) Ja nähtävästi Piipakin taipuu takaaleikkauksiin vallan vinkeesti, jotta ihan toimiva ohjaus meille jatkossakin!! Olipa kotoisaa, vaikka tulikin taas niin ikävä Sani-agilitya :'(

Sellaiset fiiliksen kohotus ja hyvänmielen treenit! Ihanaa tehdä välillä vähän helpompaa ja niin ihanaa kun päästiin oikeesti kunnolla juoksemaan, me molemmat! Osui kyllä niin oikeaan saumaan, oikeenlaiset treenit :)

Loppuun vielä vähän kuvatuksia, kun sellaisia kerrankin on;) Säät ei ole nyt oikein suosineet kuvailua, mutta harmaasti päivästä huolimatta raahasin kameran mukaan viime sunnuntain metsälenkille ja ihan kivoja kuvamuistoja tuli!

Tällaisella kokoonpanolla oltiin liikenteessä

 

Arvatkaapas montako koiraa tässä kuvassa voi nähdä? Arvaukset on olleet kaikkea 5-8 väliltä ;) Oikea vastaus jääköön salaisuudeksi...;)

 

Tää sisaruspari käyttää ihan saman merkkisiä saappaita: camelbootseja ;)

 

Piipa-ressun täytyy kulkea Saanan pannassa kun sillä ei ole yhtään omaa..ei kun miten se nyt meni ;)

 

Luonnon oma tukan tuuhennus-aine: kosteus ;)

 

Komea velimies!

 

ja suloinen siskonpoika!

 

Pirteä Birka-mummo, melkein 14-vee

 

Taas me poseerataan!

 

Ja vähän lisää pönötystä

 

 

Villiä menoa metsän siimeksessä :)

 

Keppi suussa pitää mielen iloisena :)

 

Toisilla on hauskaa ihan itsekseenkin :D

 

Meillä oli ihana sunnuntai!

 

 

 

Pick yourself up and dust yourself off and back in the saddle!

Ulkona on syksy ja sen kyllä huomaa! Alan olla ihan kypsä joka lenkin jälkeiseen tassupesuun...Eikä tuo sateessa lenkkeilykään mitään maailman kivointa ole!! Mutta sateesta huolimatta ollaan lähes joka ilta heitetty normi kylän ympäri lenkki, ihan vaan syystä, etten viitsi nähdä sitä pesemisen vaivaa jonkun vaivaisen puolen tunnin happihyppelyn takia. Ollaan sitten edes kunnolla rapaisia, kun kerran suihkuun asti pitää vaivautua :) Nyt saisi kyllä lumet ja pienet pakkaset jo tulla, kiitos!!

Kavereita ollaan treffattu, niin uusia kuin vanhoja :) Viikko sitten typsyt pääsi herraseurassa lenkille, kun käytiin Marin ja poika-poppoon kanssa heittämässä järvenpohjan lenkki, vesisateessa kuinkas muuten ;). Tytöt oli kyllä varsinaiset siveyden sipulit, eivätkä intoutuneet rallaamaan poikien kanssa yhtään...Jospa ensi kerralla sitten!! Sateesta huolimatta rattoisa lenkki, kiitos vielä kivalle seuralle :)

Eilen saatiin taas uusia ystäviä, kun maustepoikien lisäksi poppooseen liittyi Jaana kera Talian, Nupun ja Sissin. Ihana kierros Pilvijärven kauniissa maisemissa ja Tipikin löysi sielun siskon pari-vuotiaasta Sissistä. Jaana totesi, että Tipiä ei uskoisi neljävuotiaaksi, kun on niin pentumainen...Niimpä, samaa mietin tuossa äsken kun neiti, jälleen kerran, oli silpunnut tyynyn alta löytämänsä nenäliinan... Semmoinen se Piipa on, ikuinen ipana..:) Kiitokset jälleen mahtavalle seuralle!!

Tällä viikolla ei ehditty aksatreeneihin, mutta viime viikon ohjatuissa käytiin toteamassa, että ainakin me osataan vippailla :) Vippaus oli siis yhtenä treenattavana ohjauskuviona radalla ja kerrankin voin todeta, että me oltiin aivan loistavia ;) Tipihän on kuin syntynyt vipattavaksi..:D Me tehtiin vippaus (vahingossa tosin) jopa semmoiseenkin kohtaan mihin olin alunperin suunnitellut jotain ihan muuta ja loistavasti toimi! Kouluttaja nauroi, että hän kauhulla katsoi miten meidän käy, kun olin ihan väärällä puolella ja sit me vaan vippailtiin itsemme eteenpäin :) Kuulemma hyvä ohjauskuvio hallita, koska sillä voi joskus pelastaa radan jos on ihan myöhässä alkuperäisestä suunnitelmasta...Daa eli ohjaus joka on kuin tehty mulle :D Jotta tasapaino säilyy, niin toki me sitten vähän kämmäiltiin muitten ohjausten kanssa, mutta kokonaisuutena kivat, onnistuneet treenit!

Niin kivaa kun aksaaminen onkin, niin tuo kisaamispuoli multa meinaa aina vähän unohtua...Ollaan tänä vuonna käyty vissiin seitsemät kisat: Lohjalla toukokuussa, juhannuskisat, parit purina openit, shelttimestikset elokuussa, piirimestis joukkuerata ja sitten viime viikonloppu. Mä ehkä tarvitsisin managerin :D Sitä odotellessa onneksi on ihania ystäviä, jotka muistuttelee (ja potkii toimimaan!). Tosiin sanoen Marillan innoittama ilmoitin Tipin kahteen starttiin Ojankoon. Nää piti olla kimppakisat, mutta Mila mokoma meni aloittamaan juoksunsa muutamaa päivää ennen, höh :/ Marilla lähti kuitenkin kannustamaan meitä, mikä oli ihan super-kiva juttu. Oli niin ihanaa nähdä ja jutskailla pitkästä aikaa. Myös Mikaela oli kisaamassa Taon kera, joten nää oli oikein superkivat kisat :) Ihan parasta lämppä, jäähkä ja kisaseuraa, kiitos vielä tytöt!!!

Itse kisoista sitten..eipä taas voi muuta sanoa kuin, että mulla on kyllä maailman surkeimmat kisahermot :D En vaan millään saa pidettyä pakkaa kasassa kisatilanteessa, huoh! Oli taas melkoista räpellystä!! Mutta jos ei muuta, niin olin mä sentään ainakin tosi rohkea ja yritin tehdä perjättöjä molemmilla radoilla...Hus pois mukavuusalueelta :D Eihän ne oikein onnistuneet (olin ihan myöhässä ja yhden epäonnistuneen seurauksena jopa hyllytettiin), mutta oli tää kuitenkin askel eteenpäin!! Siitä se lähtee, että uskaltaa edes yrittää!! Kyllä me vielä joku päivä saadaan se onnistumaan myös kisatilanteessa!! Ja rengas menee nyt treenattavien listalle, molemmilla radoilla Tipi hyppäsi sen sivusta...Videoita en laita, vaikka mulla ne onkin. Mun ohjaus on vaan niin kamalaa katsottavaa, etten halua itsekään nähdä :D

Että semmoiset kisat! Treeneisssä me ollaan sentään edes toisinaan ihan hyviä. Tuntuu, että kisoissa me ollaan vaan tasaisesti aina huonoja :D Ehkä tää on taas sitä kisarutiinin puutetta? Tekisi niin mieli ilmota Tipi nyt muutamiin kisoihin, mutta sillä pitäisi alkaa juoksut any day now...Joten ehkä se on vähän tyhmää!  Ja näin kun sanon, niin se varmaan venyttää juoksuväliään parilla kuukaudella :) Toisaalta saahan noista sitten rahat takaisin, jotta kattellaan...:)

Sellaista tällä kertaa, heippa!

Pelleilyä tokokokeessa

"Kumpa mullakin olisi sama asenne kisaamiseen kuin sulla" sanoi kaveri tokokokeen jälkeen. Oltiin juuri tehty Sanin kanssa 4 nollaa, 151,5 pistettä ja ei tulosta ja mua vaan hymyilytti :)

Sunnuntaina käytiin siis tokoilemassa Orimattilassa. Ja nyt muistan miksi me ei juuri kisata talvisin..siis jestas, että oli kylmä ja maneesi oikein hohkasi sitä!! Meni ihan luihin ja ytimiin, hrrr edelleen!! Maneesi myös, paitsi haisi tosi vahvasti (ihmisnenäänkin) ponille, niin sieltä saattoi pieni koira löytää aarteen jos toisenkin ;) Aika moni koira onnistuikin palkkaamaan itse itsensä kokeen aikana, myös Sani ;) Onneksi ei kuitenkaan liikkeiden aikana!! :D Reissuun lähdettiin kera Ilsen, Helmin ja mun äidin, joka ei olekaan nähnyt Sania kokeessa moneen vuoteen.

Helmin vuoro oli ensin ja tuloksena hienosti AVO 1, 170,5 pistettä. Voi että, niiiiin super-mahtavaa!! Kaverin menestyksestä iloisena oli tosi kiva fiilis lähteä kisaamaan Sanin kanssa:)

Tuomarina toimi Harri Laisi ja liikkeet suoritettiin sekoitetussa järjestyksessä. Tältä meidän meno näytti numeroin:

Paikallaanolo  0 !!!! Ekaa kertaa ikinä Sani nousi ja hipsutteli tulla mun luokse. O-U-T-O-A :O Mitään siellä ei kuulemma ollut tapahtunut, ihan kuin Sani olisi vaan unohtanut mitä olikaan tekemässä...

Mä olen Sanin paikallaanoloa pitänyt aika lailla pomminvarmana, mutta nähtävästi kaikki on mahdollista. Jännä muuten miten joka kokeessa mokataan joku meidän varma liike..ja aina tietysti eri liike;) Mutta että paikallaanolokin..kaikkea sitä näkee ;) No ei oo vakavaa :)

Sit taas vähän odottelua, koska Sani oli 9. koira 10 voi-luokan koirasta...Ja näin me sitten rallateltiin loput liikkeet:

Tunnari  0 (kävi nuuskaisemassa kapuloita ja jatkoi pysähtymättä ruutuun :D Mun syksyn projekti "tehdään-ruudusta-super-hauska" on siis toiminut, jeeee!! Ja nyt sitten aloitetaan uusi projekti "ruudusta-super-hauska-mutta-vain-käskystä";) Takaisin tullessaan piti vielä käydä nuuhkaisemassa lähetysmerkkiäkin. Pieni sikailija-Sani :D

Ruutu  0 ( Olin varma, että nyt tää onnistuu, kun se ruutu kuitenkin oli jo kerran löydetty ja tsekattu... Ja katin villat!! Hyvin lähti ruutuun, mutta kesken matkan muisti tunnarikapulat ja lähti etsimään niitä :D Voi elämä! Älykkäät koirat on ihania, mutta yksinkertaisemman kanssa kisaaminen olisi ehkä vähän helpompaa ;) Lisäkäskyillä sain Sanin víelä ohjattua ruutuun, mutta jäi puoliksi ulos joten nolla. Tosin ehkä olisi ollut nolla jokatapauksessa, kun käskyjä tuli niin paljon..Hienoa kuitenkin kun ruutu löytyi :) Ihana, ihana Sani!!

Kolme liikettä tehty ja kolme nollaa ansaittu..Harmi ettei nää olleet aksakisat ;) Ja mua vaan hihitytti:D

Seuraaminen  9 (Tää me handlattiin. Ihan lopussa Sanin kontakti hetkeksi herpaantuu, kun vilkaisee ruutua ja perusasento epäonnistuu. Muuten nättiä menoa)

Luoksetulo 9 (seisominen ok, voisi olla nopeampi, mutta tällaisia nää on meillä viime aikoina olleet. Maahanmeno tosi hidas, kun yleensä tippuu heti kuin märkä rätti :D)

Hyppynouto 8,5 (Muuten ok, mutta takaisin tullessa annoin hyppää käskyn (ehkä turhaan?), kun näytti että juoksee sivusta.

Kauko-ohjaus 8,5 (Maasta istumisessa nousee seisomaan, muuten ok)

Metallinouto 10 (Ainut liike jossa ei sössitty kumpikaan :D)

Istuminen  0 (seisomiseksi meni, no näitä sattuu..)

Kokonaisvaikutus  8,5 (Tuomarin sanoin: "koiralla on hieno työskentely into ja vaikka virheitä tuleekin, niin hän tykkää erityisesti tuosta työskentely innosta!" Eikä mitään mainintaa haukkumisesta tällä kertaa :) Iloinen asenne kompensoi ylimääräiset äänimerkit... ;)

Tulos VOI 0, 151,5p

Näin tällä kertaa, aina ei voi voittaa:D

Ja videokin löytyy. Mä aina mainitsen Sanin haukkumisesta, mutta videolla sitä ei näy, koska Sani ei yleensä hauku liikkeiden aikana. Tällä kertaa jätin videolle myös nuo siirtymät. Joten tässä pienen haukkuvan koiran tokosuoritus :)

Koevideo

Kai mun pitäisi olla harmissaan ja pettynyt, kun meni näin paljon pieleen ja pisteetkin noin huonot ja ja...Mutta kun meillä oli niin kivaa, niin en vaan osaa olla yhtään pettynyt :D Treenin puute näkyi tosi selvästi! Sanille ei vaan taukoilut sovi! Treenaamattomuus saa ne varmatkin jutut repsahtamaan ja Sani alkaa soveltaa omiaan...Mutta Sanissa tokokoirana ihan parasta on se, miten se tekee ja yrittää koko ajan, vaikka aina ei menisikään ihan oikein!! Pieni partiolainen! Nää piti olla Sanin vikat kisat tälle vuodelle, mutta saa nyt nähdä...Kävin taas kurkkimaas koekalenteria... ;) Kiitoksia vielä mahtavalle reissuseuralle ja iiiiisot onnittelut Helmisen ykkösestä!! Ei ollut turha reissu, ei!! :)

treeni fiilistelyä :)

Kuuden päivän työviikosta selvitty kunnialla ja nyt kahden päivän ihana vapaus, jeii :) Pidennetystä työviikosta johtuen, pääsin tällä viikolla joka päivä jo klo 17 ja kyllä vaan tuo yksikin tunti tuo iltaan kummasti lisää pituutta..Tähänhän voisi tottua ;) Niin ihanaa, kun ehdittiin osa iltalenkistä tekemään valoisalla, aika luksusta tähän aikaan vuodesta!! Tokoiltukin ollaan, peräti kolmena iltana tällä viikolla :) Hyvin on mennyt, ehkä vähän liiankin hyvin? Hyvät kenraalit, huonot kisat, vai miten se nyt meni ;) Sanin näkökyky on muuten testattu nyt moneen kertaan aivan erinomaiseksi, ainakin sen perusteella miten onnistuneita ruututreenejä ollaan saatu aikaan tuolla katulamppujen valossa ;) Sani on myös tehnyt vimpan päälle hienoja tunnareita ja nättejä luoksetulon pysäytyksiä. Kaukoissakin malttaa jo paremmin olla ennakoimatta ;) Näillä siis mennään ja huomenna todistetaan kuinka hyvin sanonnat pitää paikkansa ;)

Torstaina käytiin aksaamassa jälleen Caloanderin Jennan opissa. Jokainen sai valita haluaako tehdä rataa vai tekniikkatreeniä. Me valittiin tekniikkaa. Ja koska tällä kertaa tehtiin yksilöllisempää treeniä, niin jokainen treenasi sitä itselleen vaikeinta tekniikkaa, eli meidän tapauksessa se tarkoitti tietysti mun inhokkia: persjättöä. Tehtiin sekä pienillä ja ahtailla väleillä että pitkillä väleillä kovassa vauhdissa. Ja tää on kyllä ihan käsittämätöntä, mutta kaikki toistot onnistui, kaikki!! Ja vielä käsittämättömämpää on, että ne tuntui jopa aika helpoilta. Ekaa kertaa mulle tuli tunne, että tätä me voitaisiin kokeilla joskus kisoissakin :) Jenna on ihmeiden tekijä!! Otettiin myös vähän saksalaista, joka niin ikään on mulle vaikea ohjaus. No ei ollut tällä kertaa, ei :) Melkein rupesi hävettämään ja pakko oli sanoa, että ei me kyllä yleensä osata näin hyvin.

Kepeillä oli sitten Piipan vuoro yllättää! Jenna kysyi ollaanko tehty keppejä, niin, että jään taakse? Eipä olla, paitsi jollain tasolla joskus este-opettelu vaiheessa, joten eikun treenaamaan. Laitettiin pallo etupalkaksi ja siitä koiran lähettelyä pujottelemaan. Joka toistolla jättäydyin vähän enemmän ja enemmän ja lopulta oltiin pisteessä, että Piipa pujotteli itsenäisesti mun seistessä keppien alussa. Voi elämä, miten hieno pieni sininen!! Vielä vähän lähetyksiä pimeään kulmaan ja avokulmaan yhdistettynä edelleen täysin itsenäiseen pujotteluun. Ei edelleenkään mitään ongelmaa!! Jenna sanoi, että todella harvoin ensimmäisellä harjoituskerralla pystytään etenemään näin pitkälle :) Pieni sininen taitaa olla aika paljon viisaampi mitä olen kuvitellut.. :) Lopuksi Jenna totesi, että huomasinko, että ei tehty koko treenin aikana yhtään virhettä, vaan pelkästään onnistumisia! Aika huikeeta, tällaista ei ole tapahtunut varmaan ikinä ennen :D Kylläpä oli mahtavat treenit!! Sori nyt nää fiilistelyt, mutta ei voi mitään, vieläkin hymyilyttää :)

Muutama kuvatus vielä loppuun. Tällä samalla pellolla on käyty nyt lähes joka ilta rallaamassa Nupun ja Helmin kera  :) Kuvat on kuitenkin viime sunnuntai aamulta ja kaikki on ottanut Kirsi Tuominen, kiitoksia :)

Peltorallia syksyn väreissä :)

 

Sani ja epämääräinen kasa ;)

 

"Nyt kakarat kunnolla!!!"

 

Taisi mennä jarrutus vähän pitkäksi ;)

 

Pois alta!!!!

 

Samaan tahtiin yhtä jalkaa :)

 

Söpöillen

 

Kaverit, oottakaa!!

 

Ilmojen halki käy lentäjän tie...

 

Pienen sinisen paras ystävä, pieni valkoinen Helmi

 

Iloinen Nuppunen palaa myyränmetsästyksestä nenä mullassa :)

 

Tällä pellolla on yks seriffi ja se oon mä!

 

Sani kirmaa

 

Ja taas mennään!

 

Iloinen poppoo!

 

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!!!

 

 

 

Tarttis vissiin treenata...

Sanilla olisi tokokoe viikon päästä (kääks) ja pitäis varmaan tehdä asian eteen jotain... Vai luottaisiko taas kerran sanontaan "lahjattomat treenaa" ? ;) Miten se treeni-motivaation löytäminen voikin olla aina yhtä vaikeaa, kun syksy ja (pimeät illat!) saapuu.. Tänään sain kuitenkin itsestäni sen verran irti, että otettiin pienet muistuttelut luoksetulosta, tunnarista, kaukoista ja ruudusta. En kehtaa edes kertoa kuinka kauan edellistä treeneistä on... ;)  Sani oli taas kovin, kovin iloinen ja onnellinen kun pääsi hommiin ja hyvinhän tuo muisti :) Mutta kyllähän noita tarttis viilata...En nyt kuitenkaan ota asiasta kauheesta stressiä..Tuomari on kiva ja kaverin kanssa mennään, joten jos ei muuta, niin eiköhän me saada ainakin kivoja kokemuksia :) Jos jollakulla nyt kuitenkin on kovasti treeni-intoa olemassaan, niin osan saapi lähetellä tänne :D Ilolla otan vastaan ;)

Oli muuten varsin hupaisaa, kun tänään kaukoja treenatessa vahingossa näytin istumisen käsimerkin, vaikka käskytin maahan. Ei olisi voinut koira enää enempää kysymysmerkiltä näyttää :D Mutta aivan loistavaa, Sani siis ihan oikeasti kuuntelee käskyjä!! :) 

 

Piipallekin olen katsellut yhtä koettu (en vielä ilmonnut), mutta saa nyt nähdä...meijän paikallaanolo ei ole edennyt mihinkään, ihan vaan syystä, että ei olla treenattu :P Tällekin asialle tarttis tehdä jotain. Tää sama juttu käy joka syksy..mun toko-into kuihtuu täysin olemattomiin. Ääh :/

Viime maanantaina käytiin taas fyssarilla. Kävi tosi nolosti, kun olin merkannut ajan väärin ja me oltiin tunti myöhässä :( Onneksi Patricia on tosi mukava, eikä ollut yhtään vihainen :) Sovittiin, että hoidetaan sitten vaan kaksi koiraa...Harmitti ihan hirmuisesti :( Mutta meilläpä kävikin onnekkaasti ja typsyt oli jokainen niin hyvässä kunnossa, että Patricia ehtikin hyvin hoitaa kaikki kolme. Loistohomma kaikilta osin!!! Oikein hyvänmielen maanantai :)

 

Jos ei olla ehditty/jaksettu juuri syksyllä tokoilla, niin eipä myöskään aksata...Parit Caloanderin Jennan treenit ja muutamat ohjatut vaan. Meillä on ollut taukoa ja menoja ja kaikkea, seli, seli...Mutta aksan suhteen olisi tarkoitus nyt ryhdistäytyä. Perjantaina meillä alkoi taas oman seuran syksyn ohjatut. Rata vaikutti rataantutustuessa aika kinkkiselle, mutta otettiin pätkissä, niin onnistuihan se :) Siellä oli parikin kertaa putki-A erottelu. Tipi oikeasti erottaa kiipee ja putki käskyt, josta olen yhä, aina vaan ja edelleen hämmästynyt kun ei olla tätä todellakaan paljon treenattu. Viisas pieni!! Pari kertaa kävi, niin, että mun käsky tuli ihan liian myöhään, kun Tipi oli jo ehtinyt lukita väärän esteen. Neiti teki sitten pikku uparin A:lla ja sukelsi sieltä putkeen edes katsomatta mua siinä välissä. On se niin kultainen! Varmaan kyllä sadatteli mielessään, kun kartturi on niin kuutamolla ;) Kepeillä kesti hyvin vedätyksen, vaikka etukäteen epäilin muuta ja puomin kontaktit toimi loistavasti! Kisoissahan ne on aina välillä olleet vaan sinne päin..Nyt siis toimi :) Yhden persjätönkin sain tehtyä, jeee. Se on mun inhokki-ohjaus-moovi nro 1, ihan vaan koska olen yleensä niin huono siinä :D Kivat treenit ja saatiin taas juosta. Jäähkälenkillä mulla oli hyvin onnellinen koira, ihan parasta :)

 

Kultainen pikku pupunen

 

Tänään Piipa pääsi kokeilemaan ihan uutta lajia: raunioita. Olen monasti miettinyt, että rauniot voisi olla Tipistä hauska harrastus! Neiti sininen kun on varsinainen rymy-eetu ja painattaa kuin metsäkauris vaikka millaisissa ryteiköissä :) Mitkään alustat tai esteet ei ole koskaan hidastaneet sen menoa :) Kun ESS sitten järjesti raunioihin tutustumispäivän, niin ilmoitin Pipan heti mukaan:) Jenni Korhonen veti koulutuksen ja mukana oli 5 innokasta shelttiäistä :) Alkuun tehtiin ihan vaan hakuja kallio-maastossa ja sitten päästiin kokeilemaan myös ihan raunioilla. Tipin kanssa olen pari kertaa ottanut ihan leikkimielellä hakua, joten kun Piipa näki herkkurasiat se tiesi heti mikä homman idea on :) Hienosti neiti teki hommia ja nimenomaan ilmavainulla, taitava Pipa!! Ainakin yhtä maalimiestä joutui etsimään tovin verran, mutta koko ajan teki hommia, nenä kävi ja haki ja haki. Jenni totesi, että irtoomisen kanssa Tipillä ei ole ongelmia, kun sininen viiletti innokkaan pitkin aluetta:)

 

Neiti ei meinannut malttaa odottaa, että pannan saa pois...:D

 

ja eikun etsimään!

 

"Ukko" löydetty :)

 

Tiilikasan kanssa Piipa epäröi pienen hetken (tästä olin tosi yllättynyt, olin ennemminkin pelännyt että lähtee vaan päättömästi viilettämään rojukasan yli), tosin ei sitä epäröintiä kauaa kestänyt. Jenni sanoi, että Tipillä ei selvästikään ole mitään ongelmaa erilaisten alustojen kanssa, se vaan ei ensin tajunnut että niiden tiilienkin päällä voi kävellä :) Tää on kuulemma hyvinkin yleistä ekakertalaisille. Toisaalta hienoa huomata, että tuollekin koiralle alkaa vähitellen kasvaa järki päähän. Vauhdin lisäksi hommia tehdään välillä myös ihan ajatuksella :)

 

Ylös vaan vaikka betoniseinää :)

 

Eihän tässä mitään ihmeellistä ollutkaan:)

 

Lopuksi käytiin vielä kävelemässä renkaiden, ritilöiden, puulavojen, kivolohkareiden ja muiden esteiden keskellä. Tää meinasi taas mennä vähän kaahottamisen puolelle, kun Piipa luuli, että edelleen ollaan ukkoja etsimässä:) Oli tosi antoisa päivä ja Piipalla oli ihan super-hauskaa!! Kiitos vielä Jennille opastuksesta ja muille seurasta. Kaikki raunioilla otetut kuvat on Tuomelan Sadun ottamia, kiitos!! Kovasti olisi kiva tätäkin lajia harrastaa, mutta ei vaan aika riitä :( Toivottavasti tällaisia tutustumispäiviä kuitenkin tulisi lisää!! Pääsisi edes silloin tällöin pitämään hauskaa:)

 

Olipas super-hauska päivä! Lisää tätä!!! t.Tipi

 

Loppuun vielä muutamia kuvia lauantailta, kun kamera ja pallo oli mukana lenkillä :)

 

Muruset rallattaa

 

Sirkuskoira :)

Kuinka moni osaa samaan aikaan juosta, huutaa ja pitää palloa kuonopäällä, heh;)

 

Välillä pallo vaihtoi omistajaa...:)

 

Tipi on niiiiin huono häviäjä;)

 

:D

 

Kimppakopittelua

 

Olikohan koppi? :)

 

 

Melkeen menee tukka silmille:)

 

Vähän rauhallisemmissa tunnelmissa...

 

Iloista syksyä kaikille!!!